Mitä mobiilisovelluksenkehittäminen maksaa?

Nopea Google-haku antaa kymmenittäin sivuja, joissa käydään läpi mobiilisovellusten hintoja, ainakin siis englanniksi. Miksi sitten kirjoittaa samasta aiheesta yhtä lisäkertomusta muiden joukkoon? Käytännössä kaikki löytyvät sivut ovat suurten ulkomaisten yritysten kertomuksia, mitä heidän hinnoittelullaan sovellus maksaa kehittää. Hulvatonta tästä tekee, että he viittaavat toistuvasti hinnoittelussaan ja markkinoinnissaan sovelluksiin kuten Facebook messenger, Twitter tai Instagram. Näillä maailman suurimmilla sovelluksilla ei nyt vain satu olemaan kauheasti tekemistä edes hyvin menestyvän sovelluksen kanssa. Ne ovat sovellusmaailman isoimpia ja käytetyimpiä tuotteita, niiden kehitykseen ollaa käytetty vuosia ohjelmointi ja suunnittelu työtä. Huomioitavaa englanninkielisille lähteille on myös, sovellukset joista blogeissa kirjoitetaan ovat suunnattu yleensä Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian markkinoille, jossa kilpailu sovellus markkinoilla on huomattavasti kovempaa ja että Suomessa ohjelmistokehitys on yleisesti verrattain edullista. Tietysti sovellusta suunniteltaessa on hyvä muistaa että kehittäminen ei ole välttämättä ainoa kuluerä tai välttämättä suurinkaan kuluerä sovellus julkaisua suunniteltaessa.

Kiinteän hintalapun laittaminen yleisesti sovellukselle on enemmän tai vähemmän kyseenalaista. Kysytään lukijalta, että mitä sinun mielestäsi auto maksaa? Näyttävä uusi Mercedes-Benz lisävarustelulla. Hinta: kymmeniä tuhansia. Vähän käytetty ja luotettava auto: kymmenen tuhatta. Viimeisiään vetelevä ruostunut syöksysämpylä lähtee varmasti taskurahalla. Hinta vaihtelee laidasta laitaan ja tärkeintä on se, mitä sinä autoltasi odotat ja edellytät.

Vaikka on vaikea sanoa suoria hintoja sovelluksille, voimme antaa arvion siitä mitä meidän kehittämämme sovellukset suurin piirtein maksavat. Käytännössä tuotteita saa valmistettua kolmella tasolla ja jokaisella kehitysasteella on päämääränsä. Ne tähtäävät aina vision esittelystä valmiin hiotun tuotteen valmistukseen.

Halvimpana on prototyypin luominen sovelluksesta ja se maksaa noin 5000 euroa. Prototyyppi tarkoittaa, että kehitämme sovelluksen, joka tekee halutut toiminnot. Tämä tehdään ilman mitään hiontaa tai kaunistelua, mutta ohjelmisto toimii. Käytännössä kyseessä on äärimmäisen raakaversio, joka todistaa ohjelmiston toimivuuden ja idean, mutta se ei ole julkaisukelpoinen. Miksi kukaan sitten haluaisi prototyypin? Se sopii esimerkiksi yrityksille, jotka haluavat kokeilla jotain uutta ja esitellä tuotetta sijoittajille. Olemassa olevalla, toimivalla tuotteella on helpompi kerätä rahoittajia taakseen tai esitellä pidemmälle vietyä ideaa tehokkaammin kuin kaunopuheilla ja ajatuksilla.

Seuraavana hintaluokassa on MVP. Se on ammattikäytössä oleva termi, joka tulee sanoista minimum viable product. Käytännössä kyseessä on siis pienin mahdollinen julkaisuvalmis ohjelmisto ja tälle tasolle kehitetty sovellus maksaa noin 8 000 – 15 000 euroa. Se on uusi, markkinoille vasta yrittävä tuote, joka tähtää tyydyttämään varhaisten asiakkaiden tarpeet. Samalla tuotteen tarkoitus on kerätä palautetta tuotekehitystä varten. Yritykselle palautteen kerääminen tuotteesta on usein edullisempaa kuin enemmän ominaisuuksia sisältävän tuotteen täysimittainen sisäinen kehitys. Enemmän ominaisuuksia sisältävän tuotteen kehittäminen lisää kustannuksia ja riskejä, koska oletukset käyttäjien tarpeista voivat toisinaan osoittautua virheellisiksi. Samalla kyetään vastaamaan tehokkaammin käyttäjien toiveisiin ja tarpeisiin tuotekehityksen avulla.

Valmiiksi hiottu sovellus maksaa 15 000 – 30 000 euroa. Se sisältää täydellisen tuotekehityksen ja testauksen. Lopputuloksena saat valmiin ja näyttävän sovelluksen joka varmasti täyttää sille asetetut odotukset. Samalla varmistat, että sovellus on käyttäjäystävällinen ja vältyt mahdollisilta lisäkuluilta, joita muutosten tekeminen saattaisi aiheuttaa. Mutta mitä kaikkea sisältyy valmiin sovelluksen valmistamiseen?

Seuraavaksi käymme läpi mitä kaikkea sovelluskehitys pitää sisällään ja mihin se maksettu raha oikeasti menee. On tärkeää muistaa, että eri kokoiset yritykset ja eri maissa sijaitsevat yritykset veloittavat erilaisten taksojen avulla. Kuitenkin hinnat kasaantuvat aina samoista rakennuspalikoista joka yrityksessä.

Päinvastoin kuin voisi olettaa, niin usein pienemmät yritykset tarjoavat tuotteitaan halvemmalla, koska he pystyvät toimimaan notkeammin. Totuus on myös, että pienyritysten on kilpailtava suurten yritysten kanssa, joilla on valmiiksi jo laaja asiakaskunta. Pienten yritysten etuna taas on, että ne kykenevät tarjoamaan henkilökohtaisempaa palvelua ja kehitystä.

Vaikka moni mobiilisovellus voidaankin ladata ilmaiseksi, ei kannata erehtyä luulemaan, että sovelluksen saa samalla hinnalla. Vanha viisaus pitää edelleen paikkansa – halvalla saa juuri sitä mitä odottaa voi. Asiaa vähemmän tietävälle sovelluksen luominen on pelkkää koodin kirjoittamista ja työ on valmis. Vaikka koodaus onkin iso osa työtä, se ei ole suoraviivaista koodirivien kirjoittamista. Lisäksi kehittäminen vaatii myös esimerkiksi visuaalisen ilmeen suunnittelua ja käyttäjäystävällisyyden kehittämistä.

Nykyisin käytössä on enää vain kaksi varteenotettavaa käyttöjärjestelmää: iOS ja android. Käytännössä puhutaan siis Applesta ja muista yleisimmistä puhelimista. 2016 vuonna myydyistä puhelimista 81,7 prosenttia oli android ja 17,9 prosenttia iOS-alustalla.Vielä muutama vuosi sitten Windowsia pidettiin nousevana tekijänä, mutta sen ja muiden puhelinten osuu markkinoista oli vain 0,4 prosenttia.

Käytännössä näille kahdelle alustalle koodattuna sovellus tavoittaa lähes kaikki ihmiset eikä muita kilpailijoita näy lähitulevaisuudessa. iOS ja android käyttävät kuitenkin eri koodikieliä eli koodaaminen molemmille alustoille ei onnistu aivan niin suoraviivaisesti kuin olisi toivottavaa. Vähemmän yllättäen toisen koodin kirjoittaminen vaatii hieman lompakon raottamista, mutta on usein sen arvoista.

Suoraviivaisin ratkaisu koodamiseen on native. Se tarkoittaa alustalle tarkoitettua alkuperäistä kieltä, jolla onnistutaan tuottamaan kaikki mahdolliset toiminnot. Valitettavasti tämä ei käänny suoraan toisille alustoille ja vaikka koodi muistuttaakin toista, vie sen muuttaminen toiselle alustalle lähes yhtä pitkään kuin puhtaasta projektista aloittaminen. Aikaisemmin on ollut aihetta pohtia kummalle alustalle sovellus suunnitellaan. Moni yritys valmisti aluksi sovelluksen toiselle alustalle ja myöhemmin suosion kasvaessa käänsi sovelluksen myös muille alustoille.

Nykyisin käytössä on onneksi hybridi-pohjat, jotka tekevät mahdolliseksi sovelluksen luonnin molemmille alustoille samanaikaisesti. Tämä ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta. Siinä missä hybridi-alusta onnistuu kääntämään suuren osan toiminnoista suoraan eri native-kielille, osa toiminnoista joudutaan yhä koodaamaan erikseen. Hybridi-alustalla koodaaminen on pätevä ratkaisu, mikäli sovellus pitäytyy kaikkein tavallisimmissa ja yksinkertaisimmissa ominaisuuksissa. Vaikeiden toimintojen koodaaminen joudutaan yleensä suorittamaan alustan omalla kielellä ja se tuo taas lisää työtunteja.

Kuluttajien onneksi tunnelin päässä on valoa. Vähän aikaa sitten julkaistiin REACT Native – ensimmäinen potentiaalinen mahdollisuus todelliselle hybridi-alustalle. Siinä missä aikaisemmat hybridi-alustat ovat kyenneet kääntämään sovelluksia osittain, REACT Nativen avulla pystytään kääntämään lähes koko sovellus suoraan molemmille alustoille. Lisäksi kaikki mitä ei saada käännettyä, voidaan koodata suoraan natiivina sovellukseen. Käytännössä tämä tulee lähivuosina tekemään muista hybrid alustoista lähes tarpeettomia.

Valitettavasti REACT Native on sen verran tuore uutuus, että kaikista ohjelmistotaloista React Nativea ohjelmoivia koodaajia ei löydy. Mikäli siis projekti on mahdollista kirjoittaa React Nativella, on kahdelle alustalle julkaistava sovellus yleensä halvempi.

Käytämme paljon avoimen lähdekoodin kirjastoja päivittäisessä ohjelmistotyössä. Tämä vaikuttaa helposti siltä, että sovelluksen kehittäminen on nopeaa, koska tarjolla on paljon avointa ja vapaasti hyödynnettävää koodia. Avointa koodia voidaan kuitenkin vain harvoin hyödyntää suoraan ohjelmistossa. Valmiita koodinpätkiä joudutaan usein muokkaamaan ja integroimaan valmistettavaan sovellukseen.Valmis sovellus on myös enemmän kuin osiensa summa. Eri ominaisuuksien liittäminen toisiinsa toimivaksi kokonaisuudeksi vaatii suunnittelua ja työtä.

Ohjelmointi on luovaa suunnittelua siinä missä esimerkiksi arkkitehdinkin työ. Oikeanlaisten rakenteiden luominen tai halutun visuaalisen asun saavuttaminen vaatii huolella suoritettua suunnittelua ennen ohjelmointia. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Vaikka tarkasti laadittu malli olisikin valmiina, joudutaan visuaalista ilmettä muokkaamaan ja korjailemaan usein, käytön parantamiseksi. Esimerkiksi valikon siirtäminen toiseen paikkaan vaatii visuaalisen ilmeen uudelleen rakentamisen. Ulospäin tämä vaihe näyttää usein siltä, että mitään ei oikeastaan tapahdu. Sovellus ei näytä kehittyvän. Valmista visuaalista ilmettä ei ole. Todellisuudessa koodia on voitu muuttaa ja parantaa satoja, jopa tuhansia kertoja, mutta sovellus ei vieläkään ole valmis. Vaikka halu on kova, kiirehtiminen ei kannata. Kukaan ei halua ladata keskeneräistä sovellusta ja usein virheiden korjaaminen jälkikäteen huomattavan kalliiksi.

Miksi on vaikea antaa suoraan hintaa sovelluksen kehittämisestä? Sovellus koostuu käytännössä vain erilaisista ominaisuuksista, mutta näitä voidaan liittää toisiinsa äärettömän monella tavalla. Halvimpia ja yksinkertaisimpia koodattavia ovat laskemista ja lukemista edellyttävät sovellukset. Esimerkiksi sovellus, joka pitää kirjaa varastossa olevista tuotteista ja vähentää niitä saldosta aina ostettaessa. Sovelluksen luominen vaikeutuu heti moninkertaisesta, kun halutaan monimutkaisempia toimintoja, vaikka usein ne ulospäin vaikuttaisivat helpoilta. Esimerkiksi Facebookin Messenger- ja Snapchat-sovelluksessa pystyt jo kameran etsintilassa muokkaamaan kuvaa ja sovellus antaa sinulle mahdollisuuden lisätä itsellesi esimerkiksi vaikka hatun ja aurinkolasit päähän. Todellisuudessa tämä vaatii kuitenkin toimivan tekoälyn luomista. Sovelluksen on kyettävä erottelemaan mitkä ovat ihmisen kasvot ja missä ovat kasvojen äärirajat. Vaikka ihmiselle erottaminen on suoraviivaista, sen kirjoittaminen ohjelmistoon on äärimmäisen vaativaa.

Tietyt ominaisuudet eivät aina vaadi äärimmäisen taidokasta ja aikaa vievää koodausta, mutta aikaa kuluu muuhun suunnitteluun. Haluatko esimerkiksi luoda myyntisovelluksen ja markkinoida sen avulla tuotteitasi käyttäjille? Mistä tiedät mitä sinun kannattaa mainostaa käyttäjälle? Sovelluksen avulla voit seurata mitä tuotteistasi hän katselee. Kyse ei ole kuitenkaan pelkästä koodista, vaan ostotottumusalgoritmin luomisesta. Se on monimutkaista ja käytännössä vaatii pitkäaikaisempaa kehitystä toimiakseen tehokkaasti.

Testaamalla voimme varmistaa, että sovellus on toimiva ja käyttäjäystävällinen. Se voi jopa auttaa vastaamaan paremmin käyttäjien tarpeisiin. Prototyypin testaaminen onkin tärkeä osa minkä tahansa tuotteen kehitystyötä. Tämä voi tapahtua esimerkiksi julkaisemalla alustava versio halutulle kohderyhmälle tai pienemmissä tapauksissa riittää jopa, että läheiset ja ystävät testaavat sovellusta. Näistä saatava palaute auttaa kehittämään sovelluksen käytettävyyttä suunnattomasti, mutta se vie myös aikaa ja työtunteja. Ei kuitenkaan kannata pelätä prototyypin uudelleen muovaamista niin usein kuin tarpeellista. Käytännössä ei ole järkevää koodata valmiiksi mitään puoliksi toimivaa ja suunniteltua, jos se ei oikeasti miellytä käyttäjiä.

Yksinkertaisimmat sovellukset toimivat suoraan kännykällä eivätkä vaadi mitään ylimääräistä. Mutta esimerkiksi pelkkä kirjautuminen sovellukseen vaatii jo paljon enemmän. Käytännössä mikään ei toimi ilman tietokannan luomista sekä tiedon siirtämistä ja käsittelyä verkossa. Tämä vaatii serverin datan tallennukseen ja käsittelyyn. Ammattislangissa puhutaan BackEndistä. Luonnollisempaa on puhua taustaohjelmistosta, joka hallinnoi serverillä olevaa tietokantatietokantaaa.

Taustaohjelmiston avulla serverillä tai pilvessä säilytettyjä tietoja voidaan integroida osaksi sovellusta. Esimerkiksi sovellus voidaan saada tallentamaan tilauksesta saatavat tiedot palvelimelle, josta ne siirretään aina päivittyessään käyttäjälle. Näin asiakas voi seurata tilauksensa edistymistä reaaliajassa. Yleensä tietokantojen ja taustaohjelmistojen luominen sekä servereiden ylläpitäminen ovat osa hinnastoa, mutta hinta vaihtelee paljon riippuen vaatimuksista. Tarvittaessa voidaan hyödyntää asiakkaan omiakin servereitä mikäli sellaiset ovat tarjolla.

Kuten aikaisemmin mainitsimme, niin sovelluksen kehittäminen on paljon enemmän kuin pelkkää koodin kirjoittamista. Samoin sovellus on paljon enemmän kuin pelkkä ohjelmisto. Kaikki menestyvät sovellukset ovat toimivuutensa lisäksi myös näyttäviä ja käyttäjäystävällisiä. Ne tarjoavat jotain mitä käyttäjät haluavat. Tällaisen sovelluksen luominen harvoin onnistuu yhdeltä ihmiseltä. Siksi käytössä onkin usein tiimi, joka koostuu eri alojen osaajista. Osa koodareista on erikoistunut tietokantojen luomiseen, toiset taas ohjelmistokehitykseen ja toiset analytiikkaan. Visuaalisen ilmeen suunnittelu edellyttää myös paljon muuta kuin tuhat riviä koodia. Käytännössä halutaan yhdistää visuaalisen suunnittelijan huikea näkemys siihen mikä on käyttäjäystävällistä ja mikä on toteutettavissa.